sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

Back in chaos

PITKÄSTÄ AIKAA!

Eihän viimeisestä viestistä ole vuottakaan, joten turha tässä kiirehtiä?

No joo, ehkä on taas aika ottaa itseään niskasta kiinni ja päivittää tilanne.

Lyhyt ja ytimekäs päivitys
Tilanne = sekava.


Pitkä ja vaiherikas päivitys
Be ready, here it goes.


Talo, jota olemme kunnostaneet otsa hiessä reilu kaksi vuotta, on nyt talo, josta lähdemme pois kohti taloa, johon ajattelin etten ikinä menisi. Tämä pikkuinen keltainen remppakohteemme, josta piti tulla loppuelämän koti on nyt se talo, jota viimeistellään jotakuta muuta varten ja yritetään kasata tavaroita pois mahdollisimman pian. Lähdemme tästä heti kun mahdollista. Osa tavaroista on jo viety.

Ensimmäinen ajatus joka kaikille tästä tietäville on tullut on se, että minä ja miekkoseni eroamme. Tästä ei ole (ainakaan toistaiseksi) kyse. Tämä tölli lähtee myyntiin, jotta pääsemme joskus vuonna X muuttamaan lopulliseen kohteeseen. Tässä on muutamia vaiheita välissä ja niitä ei ole mielekästä kirjoittaa saatika lukea. Lopputulos on se, että täältä mukamas kaupungista lähdemme kohti niin suurta korpea, että lähin naapuri on pellon takana olevan metsän ja mäen takana oleva mies (tai nainen? Ei muista!)

Monet ovat myös kysyneet, eikä ole haikeaa luopua tästä omasta talosta? Kaikille olen vastannut kylmällä ilmeellä ei. Mutta nyt, kun talosta häipyy tavaraa ja seuraavaksi pitäisi roudata huonekaluja, olen huomannut, ettei tämä niin helppoa ole. Ei tuleva asukas tiedä, kuinka monta kymmentä hioma-arkkia käytin näihin seiniin tai kuinka kauan mietin ja tuskailin kuviokohdistuksen kanssa. Onhan se sääli, mutta niin kliseistä kuin se onkin, ELÄMÄ ON.

Tulevan kotimme maisemaa
Sen lisäksi että talo muuttuu, myös pikku perheeksi kutsumamme kompleksi kasvoi yhdellä viime heinäkuussa, kun kahden tuholaisemme sekaan liittyi kolmas, nivelvaivainen ja vähän pölvästi Jaro-poika. Sopii hyvin joukkoon, vaivojensa ja pölön päänsä ansiostakin.


Ja jottei meno tähän loppuisi, valmistuin juuri opettajaksi. Itseasiassa kyseinen koulutus on syy siihen, miksi tämä blogikin oli tauolla - opinnot + työt + remppa + kolme koiraa veivät melko paljon aikaa, ja puhti blogin kirjoittamiseen jäi takaa-alalle.


Nyt voisin pakata tavaroita. Voisin siivota tai tehdä jotain viisasta. MUTTA sen sijaan otan tämän uusimman ihanuuteni ja luen. On muuten vapauttavaa antautua jollekin muulle kuin tenttikirjoille. Lukeminenkin tuntuu pitkästä aikaa ihan mukavalta :)