It has begun....

Taas on se aika. Jossain kohtaa raja ylittyy, ja tänä vuonna se tapahtui nyt. Syytän kipeänä olemista, joka ajaa minut kaikenmaailman hulluuksiin ja johti nyt tähän... Jouluhulluus, se iski just nyt.

Muutama päivä jo sairasteltu eikä helpotusta näy, joten mitäs sitä muutakaan tekisi kuin makaisi peiton alla läppärin kanssa ja etsisi joulukoristeita? Ja sisäinen jouluhulluni huutaa suoraa kurkkua nähdessään, kuinka paljon kaikkea ihanaa krääsää (pahoittelen sanavalintaa) on jo nyt tullut nettiin!!

Siispä, jos joulu ei oo sun juttu, koet että tää on aivan liian aikaista (niin kuin tämä ehkä onkin) niin sulje silmät ja/tai vaihda sivustoa. Koska vannon, että tää teksti ei tuu olemaan ainut joulua koskeva postaus.

Sehän nyt on päivänselvää, että joka vuosi on saatava uusia jouluvaloja. Viime vuonnakin ostin neljä uutta, joista kaksi laitoin kirppikselle todettuani, ettei ne ollutkaan kivat. No, ne oli onneksi ostettu SPR:n Kontti-kirpparista, joten kauheasti en miinukselle päähänpistoni takia jäänyt. Jälkeenpäin ajateltuna pikkusen huvittaa.

Ja miksi uusia valoja joka vuosi? Onko meille tullut lisää tilaa? Ei. Onko huonejärjestys vaihtunut? Ei... Mutta silti! Keittiön pöytä suorastaan huutaa jotakin pikkuista tähtilamppua, kuten tällaista...

Tai ehkä jotain kynttelikköä? Tosin ihan perinteisistä en pidä, mutta tämä kyllä sytyttää!

Tai sitten olisi maalaisromanttisempi versio...?

Lisäksi törmäsin samaisella sivustolla ihanaan lattiakynttelikköön, jonka ostaisin heti, JOS meillä ei olisi kolmea täystuhoa, jotka kaataisivat häkkyrän ensimmäisen vartin aikana. (On se silti aika jees!)

Se valoista tällä kertaa. Pakko vielä listata muutamat ihanimmat joulukoristeet samalta sivulta! First of all, tämä puukuusi. Jännä yksilö, nimittäin joku osa mussa rakastaa tota, kun taas joku miettii, että toihan on kasa puuta. Ja niinhän se on. Mutta silti, kaikessa yksinkertaisuudessaan tosi nätti ja hauska vaihtoehto!

Normaalisti keräilen kaikkea pöllöaiheista, mutta joulunaikaan poroteema kiinnostaa. Viime vuonna ostin jo glitterporo Ebaysta, ja nyt bongasin kyseiset elikot ja suunnittelin, mihin kohtaan tv-tasoa ne laittaisin.. Voipi olla, että ne pitää vielä hankkia... Ja ah nuo joulupallot! Tosin tuo let it snow on sanontana jotenkin niin kulunut, että se vähäsen ärsyttää. Mutta no, onhan ne nätit. Ollappa iso kuusi mihin ne laittaa....

Viimeisimpänä ja ei-todellakaan-mun-normaaliin-sisustusmakuun-sopivana: Tonttuperhe! Nuo olivat jouluvalot- otsikon alla, joten johonkin ilmeisesti vielä syttyy jonkinasteinen tuikutin. Onhan ne hiton söpöjä, tosin pakko myöntää, että tuo olisi juuri sellainen spontaani ostos, joka ensi jouluna suuntaisi kirppikselle. Täytyy ehkä (toistaiseksi) jättää hankkimatta.

 Jotta en aiheuttaisi jouluähkyä vielä ennen lokakuuta, jätän asian hehkuttamisen nyt vain Elloksen joulutuotteiden hehkuttamiseen. Kaikessa hiljaisuudessa jatkan joulutuotteiden tutkimista ja palaan asiaan....

Kuvat: Ellos.

Uusi silppuri ja muuta pientä

Laiskasta kirjoitustahdista huolimatta tönö on edelleen pystyssä ja jotain (äärimmäisen pientä) edistystäkin on tapahtunut. Kuten edellisessä tekstissä kirjoitin, terassi tuli öljyttyä ja siitä innostuneena päätin käsitellä myös kulahtaneen keinun, joka oli itseasiassa jo tuomittu poltettavaksi ulkomuotonsa takia. Valitettavasti kännykän hajoamisen seurauksena before-kuvaa ei enää ole, mutta ainakin lopullinen tulos on ikuistettu.

Keinu oli aiemmin kulahtanut, likainen, epätasainen ja muutenkin elämää nähnyt. Pienen TLC:n avulla (=kunnon hinkkaamisen ja kolminkertaisen öljyämisen) siitä saatiin kuitenkin vielä sen verran maisemaan istuva, että keinu saa jatkaa elämäänsä! Nostettiin se samalla terassille, joka itseasiassa oli aika hyvä päätös - nyt siinä tulee jopa istuttua toisin kuin silloin, kun keinu oli jossakin ylikasvaneen ruohon seassa... Pitänee ostaa tuolle vielä joku kiva pehmuste ja ehkä vähän tuunailla siihen esim. lyhtyä roikkumaan...

Tarkoitushan oli, että tänä vuonna tehdään 1. Aita, 2. siivotaan metsä, 3. viimeistellään terassi (portaat+kaiteet) Todellisuus on kuitenkin hieman toinen. Kaiteet teemme kyllä, mutta muiden menojen takia aitaprojekti siirtyy ensi vuoteen. Metsää siivotaan aina kun jaksetaan, se tosin vaatisi rankemmalla kädellä moottori- ja raivaussahaa, joten ehkäpä sekin siirtyy ensi vuodelle. Miksi tehdä nyt kun voi tehdä myöhemmin on tänä kesänä motto.

Mutta jottei ihan täysin väärää kuvaa itsestään antaisi, ollaan me jotain tehtykin! Uusi ulko-ovi on saapunut JA asennettu - se on tällä hetkellä listoitusta vaille valmis, joten siksi siitä ei vielä ole tarjolla kuvaa. Mutta ah, kyllä on ihanaa, kun oven rakosista ei paista auringonvalo eikä tuuli tuiverra!!

Lisäksi ennen syksyä ollaan vielä ainakin pikkueteisen lattia uusimassa, nyt kun ovikin on paikallaan. Ongelmana on materiaalin valinta, sillä tarkoitus oli laittaa samaa klinkkerilaminaattia, mitä löytyy keittiöstäkin, mutta joku ryökäle on päättänyt, että sitä tehdään vain mustana.... Pikkuhuoneen pimentäminen ei kuulostaa kannattavalta sisustusratkaisulta, joten nyt pohditaan ja selvitellään vaihtoehtoisia ratkaisuja. Lisäksi ennen talvea isketään vielä ulkoportaisiin rikkoutuneiden tilalle uudet laatat. Siihen löytyy jo työkalutkin, kunhan saadaan aikaiseksi.

Kaikki suunnitelmat ja aikataulut ovat menneet aikalailla uusiksi monestakin syystä, mutta yksi iso syy on talostamme löytyvä uusi asukki, joka vie aikaa ja energiaa kaikilta. Let me introduce you to Jaro.

Mukava energinen tapaus, mutta ei ehkä helpoin mahdollinen remonttikumppani. Kuten kuvastakin näkee, hän toimii kyllä erittäin tehokkaana silppurina... Mikä on siivouksen kannalta oikein mukavaa.

Yritän seuraavaksi nappailla (hieman nopeammalla aikataululla!) kuvia terassikokonaisuudesta ja uudesta ulko-ovesta... Nyt pikavauhtia iskemään listat paikoilleen, jotta saadaan oven ympäristökin valmiiksi!

Projekti: Terassin öljyäminen

Terassihan valmistui jo viime vuonna ja öljysinkin sen (KLIK!) melkein samantien innostuksissani. No, keväällä huomasimme, että öljy halkeilee pieninä palasina tuntemattomasta syystä. Ilmiö lisääntyi, joten terassi alkoi näyttää todella kärsineeltä. Turhan äkäinen intoni oli syynä tähän - puun sisäiset käsittelyaineet eivät hyväksyneet öljyä, minkä takia öljyä alkoi "kuoriintua" irti. Ei muutakuin Solmasterin terassinpesuaine (jota suosittelen vahvasti kaikille!!) kätösiin ja hinkkaamaan.

Tämä terassinpesuprojekti olikin yllättävä, sillä vain n. 10min vaikutusajan jälkeen terassin pinnasta jäi kenkään ruskeaa töhnää, joka ilmeisesti oli likaa ja irtoavaa öljyä. Käsittely teki kuitenkin sen, että lautoihin jäi pieniä tikkuja pystyyn. Joten kevyt hionta ja harjaus, jonka jälkeen terassi näytti todella upealta....

Onneksi viime vuodesta jäi terassiöljyä yli, ja olin jopa säilönyt sen hyvään paikkaan talveksi. Levitin kerroksen öljyä, joka imeytyi suoraan puuhun. Lopputulos oli vielä melko karsea, sillä epätasaisuutta oli aika lailla. Tosin ylläolevaan näkyyn verrattuna tämäkin epätasainen näky oli jo melko hyvä. Lisäksi puolisko sai samalla suoritettua pitkälti venyneen terassin"hattujen"maalauksen. Spraymaali on odotellut jo viime syksystä, mutta emme vain ole saaneet tehtyä asian hyväksi mitään. No, 20 minuuttia myöhemmin kolme kerrosta pähkinänsävyistä spraymaalia oli levitetty kaikkiin hattuihin. Vihdoin! Ei enää metallisia terassihattuja, jotka ovat paistaneet silmiini viime vuodesta asti.

Eilen sain sitten vielä öljyttyä terassin toiseen kertaan...

Loppukesästä taiotaan vielä tolppien väliin kaiteet ja sitten terassi on jo aikalailla valmis. Mutta tällä hetkellä sitä on sentään taas ilo katsella, sillä sen muuttunut väri tekee koko pihasta heti paljon siistimmän. Josko sitä viikonloppuna jaksaisi roudata terassikalusteet, grillin ja keinun vielä terassille.... Ja ehkä jotain pientä sisustusrompetta?

PS: Mitä opimme tästä? Teleskooppivartinen maalisuti on must have -hankinta 180 senttiselle maalarille...

Kukkaloistoa ja kasvua

Kesäkesä. Vaikka kelit eivät ole parhaimmasta päästä, olen kuitenkin yrittänyt tehdä pieniä "ehostus"yrityksiä pihalla. Eli lähinnä erilaisia kukkaistutuksia, jotka tuovat väriä tähän harmaaseen kesään.

Yllä olevassa kuvassa taikaneilikka. Nämä sijaitsevat terassilla kaiteiden paikalla tuomassa hieman väriä myös pihan keskiosaan. Olivat myös halpoja, 16 kpl yhteensä 10 euroa! Alla oleva ahkeraliisa sen sijaan koristaa etuoven ympärillä olevia parvekelaatikoita.

Lisäksi pihalta löytyy runsaasti isosamettiruusuja. En ole kyseisiin kukkiin ennen törmännyt, mutta käydessäni Kukkatalossa huomasin onnekseni kyseisten kukkien olevan erikoistarjouksessa, muistaaakseni 0,90e/kpl! Niitä lähti samantien mukaan 7kpl, neljä lähti alaoven viereen ja kolme terassinpöydälle.

Ja seuraava: petunia. Jopa oma äitini sanoo, että tämä on vanhan ihmisen kukka, mutta itse jätän kyseisen kommentin huomioimatta. Jokin niissä viehättää! Ja etenkin nyt, kun löysin tällaiset ihanat raidalliset versiot...

Lisäksi sain idean jo kauan ärsyttäneeseen ongelmaan, eli viime vuonna muotoiltuun kulmamalliseen kukkamaahan. Siitä ei saa mitenkään nättiä, eikä rahat riitä siihen, että ostaisin sen niin täyteen kukkia, että se näyttäisi edes joltain. Jotenkin se alkoi muutenkin jo ärsyttää, joten päätin muuttaa koko ilmestystä. Se on vielä kesken, mutta tällä hetkellä näky on tällainen. Kivet siis ympäröivät ruusumantelipuuta ja niiden juurilla kasvavia kukkia (joiden nimeä en enää muista...)

Ja ne kasvimaat! Jestas mikä kasvu on tapahtunut...

Tältä näyttää kasvulaatikko:

Batavia- ja lehtisalaattia, pinaattia ja miekkosen himoitsemaa retiisiä, jota on nyt sitten ihan tolkuttoman paljon.... Ja kasvimaalla on samanlainen kasvuprosessi menossa:

Okei, HUOMENNA mä kitken noi rikkaruohot pois!

Innoissani kävin jo nyppäisemässä ensimmäisen porkkanan ylös, ja surukseni sain kätöseeni vain noin 1,5cm pituisen porkkananysän.. Ne eivät ole ehkä ihan vielä valmiita.

Back in business!

Blogi on viettänyt lievää hiljaiseloa, sillä oltiin parisen viikkoa reissussa. Ihana +30 lämpö, aurinko ja arjesta irtautuminen!

Mutta nyt on reissusta kotiuduttu ja taas mennään uudella puhdilla. Tällä hetkellä olen lähinnä panostanut pihan siistimiseen, pieniin kukkaistutuksiin ja sen sellaiseen. Aidan tolppien paikat on nyt kaivettu, jonka ansiosta piha näyttää kaikista kukkasista yms. riippumatta rakennustyömaalta...

Lisäksi edessä on terassin pesu ja uusi öljykerros, terassin kaiteiden viimeistely ja sitten tietysti suurimpana tuo aitaprojekti. Reissu vain verottaa kukkaroa sen verran, että täytynee odottaa seuraavan palkan saapumista ennen aidan aloitusta.... 

Astetta villimpi vappu

Vappu. Juhla jota pari vuotta sitten odotin kuin kuuta nousevaa. Toisin oli tänä vuonna. Koko humpuukijuhla ei kiinnostanut yhtään. Sen sijaan oli päättänyt, että vappuna istutetaan perunat! Suuren suuria suunnitelmia oli tiedossa siis.

Jokin meni jossain kohtaa väärin, kun huomasin olevani kaivamassa savea ylös maasta samalla kun mies asettelee koristekiviä. Jokin kuulostaa olevan hieman ristissä.... Mutta samapa se, loppupeleissä (kaikkien kirosanojen jälkeen) lopputulos oli erittäin hyvä, niin kasvimaan kuin koristekivienkin suhteen. 

Perunamaaksi suunniteltu maa muodostuikin hieman aiottua isommaksi, joten 2,5kg Annabelle-säkin lisäksi kyseiseen maahan istutettiin myös rivit porkkanaa, punajuurta, hernettä ja sipulia. Lopuksi harso päälle ja that's it!

Ja se miekkosen projekti? Onnistui kyllä todella hyvin.

Kuvan kivethän ovat meillä olleet jo viimevuodesta, osa on käytössäkin. Tuo kasvimaa tulee itsekasvatetuille tomaatin, chilin ja paprikan taimille. Itse kasvi"maa" on toteutettu kasvusäkeillä, jotka on peitelty kuorikatteella. Tuohon kohtaan kun ei viitsi alkaa ihan kiinteää kasvimaata kaivelemaan, mutta tuollainen viritelmä sopii oikein mainiosti. Kasvimaa saa kylläkin asukit vasta kesäkuun puolella, tai niin Facebookin viherpiipertäjät neuvoivat eräässä ryhmässä, ja taidan uskoa tässä asiassa heitä.

Näiden lisäksi meillä ehkä lähti mopo käsistä marjoja ostettaessa. Tarkoitus ei edes ollut mennä ostamaan marjoja, mutta äärimmäisen houkuttelevat TARJOUS!-kyltit veivät meistä voiton... Monta kertaa. Tämän takia meiltä löytyy nyt 2x mustikka, 2 x  karviainen, 2x punaherukka,  2x mustaherukka sekä vadelma... HUPS!

Marjat päätettiin sijoittaa samoille kohdille, kuin mistä viime vuonna kaivettiin pystyynkuolleet vatut ylös. Tuossa ne saavat runsaasti valoa ja niiden (toivottavasti äärimmäisen runsas) sato on helppo kerätä.

Edellä mainittujen lisäksi meiltä löytyy myös suuren suuri kasa siemeniä, jotka odottavat vielä istuttamista.. Näille sijaintia pohtiessa heräsi idea kasvulaatikoista. Katseltiin kaupoista, mutta tuntuivat turhan kalliilta. Ehdottelin puoliskolle, josko hän viitsisi sellaisia muutaman näpertää ja kas kummaa, tunnissa mulla olikin jo eka laatikko valmis!

Päätettiin vielä käydä asettamassa laatikko uudelle paikalleen, joka siis on viime vuotisen kasvimaan päällä. Se viime vuonna kaivettu kasvimaankikkara oli kyllä sadon kannalta hyvä, mutta niin pirun ruma... Siksi halusinkin jotakin erilaista ratkaisua, joka olisi hieman siistimpi alun alkaen ja myös helpompi pitää siistinä. Kasvulaatikko vaati täyttyäkseen vaatimattomat seitsemän säkkiä multaa, ja siihen istutettiin eri lajeja salaattia, pinaattia ja retiisiä. Vielä pari tuollaista laatikkoa haluaisin, nyt täytyy vaan alkaa lahjomaan puoliskoa, jotta saan hänet taas askartelemaan!

Kevättä puutarhassa

Pitkästä aikaa tekstiä tänne! Ensinnäkin kiitos kaikille blogin lukijoille, huomasin tätä kirjoittaessani että blogin lukumäärä on yhtäkkiä kivunnut yli 10000 lukukerran! Blogi, jonka tarkoitus oli toimia itselle ns. päiväkirjana, on siis kerryttänyt alkuperäiseen tavoitteeseen nähden suuremman yleisön kun osasin odottaa :)

Mutta, asiaan! Remppahommat ovat hyvin pitkälti pysähtyneinä tällä hetkellä. Paljon, paljon suunnitelmia kesän varalle on, mutta tämän hetkisten kiireiden takia suunnitelmien toteutus siirtynee suosiolla lomamatkan jälkeiseen aikaan, eli touko-kesäkuuhun. Puutarhassa olen kuitenkin jo ehtinyt möyriä! Yhden viikonlopun kulutimme pihahommissa, kun siivosimme pensasaidan rippeet ja hieman metsääkin. Kolme jättikuormallista sitä puurompetta kuljetettiinkin pois, joten kyllä jotain hommia tuli sinä viikonloppuna tehtyä..!

Lisäksi puolisko kyhäsi meille avokompostin. Aloimme tätä suunnitella samana pihansiivouspäivänä, ja pitkälti saman viikonlopun aikana hän sen myös kyhäsi kasaan. Materiaalit ovat ulkovajan vintiltä löytyneitä kestopuutolppia ja ulkoverhouslautaa, joten se ei myöskään maksanut mitään. Tarkoituksena on alkaa kasata esim. nurmikonleikkuujäte ja muu "puutarharoska" sinne, sitä kun kertyy niiiin jumalattoman paljon, mutta metsäänkään ei kaikkea viitsisi roudata. Jossain kohtaa on metsästäkin tarkoitus kaataa puita enemmissä määrin, joten viimeistään tuolloin suuri määrä puutarhajätettä siellä alkaisi ärsyttää.

Komposti

Pohjamaalattua valkoista ulkoverhouslautaa, tarkoituksena maalata se vielä tumman ruskeaksi, jotta sopii paremmin ympäristöönsä. Samoin lautojen sisäosat käsitellään.

Tämän lisäksi ei suuria hommia olla vielä tehty. Kauhakuormaajan hankkiminen on seuraava askel, jotta saadaan kaivettua pensasaidan rippeetkin pois. Sitten alkanee aidan rakennus. Sitä ennen (ja sen aikana & sen jälkeen) voin kuitenkin harrastaa pihasuunnittelua, jota varten ensimmäiset hankinnatkin on tehty! Kävimme Viherlassilan kevätpäivillä, josta ostin Ruusumantelipuun tarjouksesta, hintaa vain 16,90€. Huomasin, että nyt tarjouksessa ovat ruusumantelipensaat, joita ajattelin myös käydä ainakin pari hakemassa... Lisäksi ostimme mustikoita ja kauan himoitsemani peikonpähkinäpensaan! 

Ruusumanteli

Peikonpähkinä  

 Ah, kaikkea ihanaa! Puutarhamyymälät ovat kyllä vaarallisia houkutuksia täynnä, ja tiedän, että todennäköisesti sinne tulee vielä palamaan melkoisesti rahaa... Mutta vähän kerrallaan, jotta ei samantien käytä koko vuoden rahoja!

OKT-elämää

Omakotitaloasujan työ ei koskaan lopu.

Lause, jota olin kuullut useasti muun muassa vanhempieni ja muiden tuttavien suusta. Koskaan ei sitä uskonut. Ehkä nurmikkoa pitää leikata ja lunta luoda, mutta entä sitten? Mikä tämä suuri haloo on mistä puhutaan. Mikä ihmeen työ?

Noh... Eipä aikaakaan oman talon avainten saannin jälkeen, kun todellisuus alkoi iskeä päähän. Ja melkoisella lekalla iskikin.

Se projekti, jonka piti olla "pikku pintaremontti" venahti ihan mahdottomaksi. Kevyt lattian hiominen vei viikkokausia. Koolauksen ollessa puolessa välissä huomaat ensimmäisen olevan kaikkea muuta kuin passissa. Kattolistat loppui kesken, ahdistusv*tutus.

Remontin jälkien "vikaa" siivousta huomasi tekevän säännöllisesti parin viikon välein. Tälläkin hetkellä näen sitä perhanan pölyä keittiön katossa. Kattolistat puuttuu osittain edelleen. Matto on liian pieni, valo on huono ja pöytä tyhmän värinen.

Kaikesta tästä huolimatta, mitä mä teen nyt?

Suunnittelen tulevaa aitaa. Esikasvatan tomaatteja, etsin uusia verhoja. En edes mieti jotain kattolistoja.

Sen sijaan, että stressaisin siitä, mikä puuttuu, olen vihdoin oppinut nauttimaan siitä, mitä on.

Esimerkkinä ylläoleva kuva makkarin tän hetkisestä tilasta. Kaikki tossa kuvassa on tehty itse. Seinät, tikapuut, sängyn kasaus, valon asennus, sisustus. Kaikki. Ja kyllähän tossa mielellään köllii.

Jotenkin sitä oletti, että remontti sujuu tuosta vaan. Ongelmia ei tule, suunnitelmat pitää, budjetti alittuu ja koko talo uusitaan hetkessä. Yllätys, ei se mennyt niin. Meillähän on (ja tod.näk. tulee vielä jonkin aikaa olemaankin) rakentamaton tila alakerrassa ja ullakkotila yläkerrassa, jotka remontoidaan ehkä aikaisintaan vuonna 2045 (?)

Alussa se ärsytti. Mun koti on remonttityömaa vielä vuosia. Ei ole sellaista täydellistä sisustuslehtien kotia, jossa jokainen nurkka olisi puunattu ja pölytön. Mitä tää on!? 

No, se on elämää.

Kaiken kaikkiaan, reilun vuoden verran asumista tässä talossa takana. Sen lisäksi, että tiedostan nykyään olevani täysin kotihiiri, tunnustan myös nauttivani siitä, että baariin menon sijaan kulutan viikonlopun koulimalla tomaatintaimia ja katsomalla elokuvaa.

Omakotitalossa työ ei lopu, nyt tiedän sen itsekin. Ja se siinä onkin ehkä parasta.

(Puutarha)hanskat tiskiin

Ah, maaliskuu, kevät, aurinko! Nyt on ollut niin ihania kelejä, että jatkuvasti on sormet syyhyneet puutarhahommia tekemään, mutta uuden työn kiireiden takia ei ole ollut jaksamista mennä ulos mönkimään. Nyt kuitenkin vapaapäivän ansiosta sain itseäni niskasta kiinni, otin koirat ja lähdin ulos töihin.

Ensin harava heilumaan ja suurimmat lehdet pois. Sain myöskin jonkinasteisin inspiraation mönkiä pari viime vuoden kukkamaata rikkaruohottomiksi. Onnekseni viime vuonna istutettu alppiruusu on täydessä voimissaan edelleen! Tosin ko. kukkamaa, jossa se majailee, tulee todennäköisesti jollain tavalla pienenemään/muuntumaan. Yksinkertaisesti siitä syystä, että terassin myötä en oikein pidä tuosta maan muodosta enää.

Koiratkin olivat puutarhatöissä mukana, molemmat kaivoivat ahkerasti eri kokoisia kuoppia pitkin nurmikkoa... Kuoppakiintiön täytyttyä molemmat keskittyivät kevätsäästä nauttimiseen.

Eilen aloitin myös istutusten teon. Tosin paljon mahdollista, että mitään ei ala itämään, koska minulla ei ole aavistustakaan, miten istutukset kuuluisi tehdä. Niinpä teen niitä sen myötä, mikä kivalta tuntuu. Ostin hetken mielijohteesta citymarketin tarjouksesta minikasvihuoneen, joka nyt nököttää keittiön ikkunan edessä. Saapa nähdä alkaako sieltä mitään kasvamaan... Lisäksi istutustilan loppuessa säveltelin pari lisätilaa tyhjästä maitotölkistä ja pikku pahvilaatikosta, jotka näkyvätkin toisessa kuvassa. Jos niistä jotain alkaa kasvamaan lopetan opiskelut ja patentoin tämän muovipussin riekaleet ja veistellyn maitopurkin yhdistelmän!

 Minä en ole tässä taloudessa myöskään ainut, joka hurahti kevätauringon tultua esiin. Puolisko otti joululahjaksi saamansa grillipaketin esiin ja marssi kasaamaan sitä. Nyt koko komeus seisoskelee ulkosalla, ja jotakin rasvapolttojakin sille on jo tehty huoltomielessä. Vielä ei ole grillikautta virallisesti avattu, mutta lähipäivinä varmasti! Onhan tuo melkoinen tasonkohotus viime vuonna näihin aikoihin laaditusta grillistä, jonka tarina löytyy täältä... *KLIK*

Ai että, on tämä kevät ihanaa! Nyt vielä vähän lisää pihan perushoitotöitä ja seuraavaksi olisikin projektina kaivaa pensasaita pois... Sitä en kyllä odota innolla, nimimerkillä muutama kymmenen metriä ylös kaivettavaa raskasta aitaa...