Tänään jatkettiin siitä, mihin eilen jäätiin. Ennen lopputulosten esittelyä suuri kiitos ja kunnia puutarhuri-Tainalle, joka suoritti töistä suurimman osan oman selkävaurioni takia. Mutta asiaan!
Suurin työ oli kellarikerroksen oven vieressä sijaitsevan pusikon siistiminen. Tässä itseasiassa kävi sellainen vanha tuttu inspiraatio, joten pelkkien rikkaruohojen siistimisen sijaan halusin tehdä kyseiseen kulmaan pikkuisen kukkamaan. Se sopii sinäänsäkin hyvin, että vieressä olevasta ovesta kuljetaan saunaan, ja oven toisella puolella ovat terassikalusteet. Näin ollen siitä kuljetaan paljon, ja tuo sekametelipusikko on ärsyttänyt minua ilmaantumisestaan asti.
Tällaisista näkymistä siis lähdettiin!
 |
| Puutarhuri työn touhussa! |
|
Ja tältä se näyttää nyt! Huomionarvoista on, että tuossa on kasvamassa pari riviä kukkasia tuon verenpisaran kaveriksi. Lisäksi koko kukkamaa ympäröidään koristekivillä. Ihan noin vaatimattomaksi sitä ei siis jätetä!
 |
| TADAA! |
Yksi (huomattavasti nopeampi) projekti oli mansikan taimien istutus. Puolisko oli pelastanut tämän vanhan korin kaatiskuormasta, ja toi sen minulle istutuksia varten (Pisteet hänelle tästä oma-aloitteisuudesta!!) Alunperin suunnittelin laittavani siihen orvokkeja, mutta kaupassa tuli vastaan todella hyvä mansikantaimitarjous, ja minä niiiiiiin tykkään mansikoista, että olihan ne otettava kotiin! Sopivat tuohon koriin (ainakin omasta mielestäni) kyllä todella hyvin!
Mansikantaimien lisäksi ostin vihdoin ja viimein raparperin. En yhtään tiedä miksi sen halusin, mutta olen omaa raparperipensasta halunnut alusta asti. No, nyt meillä se sitten on!
Lisäksi vanhat rautapadat saivat uuden elämän....
Olettaen tietty, että niissä olevat kukkaset myös alkavat joskus kasvaa...!!
Tällä kertaa mukana ei ollut eilisestä tuttua koiranpentua, ainoastaan omat hirviömme olivat pihalla terrorisoimassa työntekoa.
Vaikka koko päivä tuherrettiin kasvien, yrttien (niitä en näköjään muistanut kuvata!) ja muiden viljelmien kanssa, päivänruoka koostui kaikesta muusta paitsi kasveista. Puutarhanhoito on rankkaa hommaa, etenkin näin kovilla lämpöasteilla - mistä tosin en valita yhtään. Kesä on vihdoinkin täällä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti